Viaporin linnoitustyöt
Viaporin linnoituksen, "Pohjolan Gibraltarin", rakentaminen Helsingin kaupungin edustalla sijainneille saarille oli Ruotsin valtakunnan suurin julkinen rakennushanke 1700-luvulla. Rakennustyöt aloitettiin Augustin Ehrensvärdin johdolla vuonna 1748 ja niitä jatkettiin katkonaisesti 1800-luvun alkuun asti. Erityisen voimakkaasti linnoitusta rakennettiin vuosina 1748-1757, minkä jälkeen määrärahojen puutteessa rakennusvauhti hidastui. Vuonna 1750 linnoitus sai nimekseen Sveaborg eli suomalaisittain Viapori. Toinen merkittävä rakennuskausi ajoittui vuosiin 1773-1791. Viaporista tuli laivastotukikohta 1760-luvulla, kun sinne sijoitettiin saaristolaivaston eskaaderi.
Rakennustyössä linnoitukseen tuodut sotilaat asuivat ahtaasti ja arki linnoitustöissä oli ankeaa.
Kesäkuukaudet olivat ahkeraa rakennustyötä, mutta talveksi joukot
kotiutettiin kotiseuduilleen. Linnoituksessa työskenteli runsaimmillaan
noin 6000 henkeä. Suurin osa asukkaista oli linnoituksessa rakennuksilla
työskennelleitä sotilaita ja siviiliväestön osuus oli pieni.
Rautalammin komppania oli näissä rakennustöissä vuodesta 1754 alkaen. Talviaikoihin, kun joukko oli kotiutettuna oli mahdollista perhelisäyksien aikaansaamiseen. Thomas Pass syntyi noin 1756. Komennus lienee kestänyt vuoteen 1757.