Rahayksiköitä
Ruotsin vallan aikaiset rahayksikät olivat jokseenkin sekavat. Tässä pyritään tekemään yleiskuvaus rahasta ja sen arvosta. Käytössä oli eri aikoina erilaisia rahayksiköitä. Tarkastellaanpa minkälaisia rahayksiköitä oli ja mikä oli niiden ostoarvo verrattuna nykypäivään.
Ruotsin rahajärjestelmäksi oli vuoteen 1540 mennessä vakiintunut markka. 1 markka = 8 äyriä, 1 äyri = 24 penninkiä
Ruotsin rahayksikkönä markka oli käytössä Ruotsin valtakunnan alueella keskiajalta
alkaen vuoteen 1776. Siihen asti yksi markka jakautui 192:een
penninkiin.
Plooturahojen historia alkaa varsinaisesti vuonna 1644. Silloin tehtiin Avestan rahapajassa suorakulmion muotoisia plooturahoja, jotka painoivat peräti 19,7 kiloa. Ne olivat nimellisarvoltaan 10 taalaria, eli ostovoimaltaan yhtä suuria kuin 40 hopeamarkkaa.
Pyöreitä koekappaleita lukuunottamatta plooturahat ovat aina olleet suorakulmion muotoisia ja jokaisessa kulmassa oli leima, jossa oli hallitsijan tunnus ja vuosiluku. Rahan keskellä oli aina arvomerkintää osoittava leima.
10 taalarin asemesta
alettiin vuonna 1649 tehdä lähes yhtä suuria rahoja, joissa kuparimäärä oli
14,5 kg ja nimellisarvo 8 taalaria. Samalla tehtiin myös pienempiä plootuja,
nimellisarvoiltaan 4, 2 ja 1 taalaria. Myöhemmin tulivat mukaan vielä 5, 3 ja ½
taalarin rahat.
Riikintaaleri eli riksi oli
Ruotsin ja Suomen yhteisen historian tärkein rahayksikkö.
Saksalaisen mallin mukaisen rahan otti käyttöön vuonna 1534 Kustaa
Vaasa. Arvoltaan 1 taalari oli 4 Ruotsin markkaa, joka oli 32
äyriä.Erityisesti 1600-luvulla kuparin
ollessa metallina arvossaan rahoja alettiin lyödä Taalainmaan kupariin
eli taalariin. Karkeasti verraten yksi kuparitaalari oli vajaa
kilogramma kuparia.
Kaksi hopeamarkkaa 1600-luvun alkupuolella vastasi yhtä
kuparitaalaria ja kaksi kuparitaalaria yhtä hopeataalaria. Kurssit
kuitenkin vaihtelivat eri rahojen välillä niihin käytettyjen metallien
arvon vaihtelun mukaan. Taalarin ostovoima vaihteli talouden yleisten
lainalaisuuksien mukaan.
Mitä rahalla sai?
Paita maksoi puoli taalaria
Plooturahojen ostovoima oli yleensä melko hyvä. Niinpä kymmenen taalarin plootulla saattoi ostaa täysikasvuisen lehmän. Tynnyri rukiita taas maksoi noin yhden taalarin. Vuonna 1685 sai taalarin plootulla myös tynnyrin suolattua lohta ja puolitoista tynnyriä olutta. Viini oli paljon kalliimpaa. On säilynyt myös tieto, että nuket maksoivat tuohon aikaan noin kolme taalaria. Katekismuksen sai noin puolella taalarilla.
1720-luvulla sai puolen taalarin plooturahalla miehen paidan, pari kenkiä englantilaisin anturoin maksoi kuitenkin kaksi taalaria. Ruotsinkielinen virsikirja maksoi kolme taalaria plooturahoina laskettuna, mutta jo yhden taalarin plootulla sai neljä kannua kaksinkertaista olutta.
Ruotsin vallan aikaiset raha yksiköt
Autonomian aikaiset rahayksiköt
Lähteitä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Markka, https://fi.wikipedia.org/wiki/Taaleri, https://fi.wikipedia.org/wiki/Riikintaaleri, https://fi.wikipedia.org/wiki/Plootu, https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhat_suomalaiset_mittayksik%C3%B6t, https://www.ts.fi/puheenvuorot/1074211114/Plooturahat+Ruotsin+kuparintuottajien+nerokas+keksinto, https://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/mitatsivu2.html